Tietoa ruokahävikistä

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.

TULE MUKAAN!
12.–18.9.2022

Kotitalouksien ruokahävikki

Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.

Eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).

Kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa.

Ruokahävikin määrät vaihtelevat kotitalouksien välillä, mutta hävikkiä syntyy niin yksinasuvien kuin lapsiperheiden talouksissa. Arvioiden mukaan nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä vuosittain.

Kotitalouksien ruokahävikki voi johtua esimerkiksi suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Arjen haasteiden vuoksi ruokahävikkiä ei välttämättä onnistuta vähentämään, vaikka tahtoa olisikin. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.

Yleinen syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen lautastähteeksi, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat tyypillisiä syitä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta. (ECOPAF 2011–2013 -hanke)

Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi.

Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Ruokahävikki ravitsemuspalveluissa

Ravitsemuspalveluiden osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä on 17 %. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemuspalveluissa syntyy ruokahävikkiä vuosittain 61 miljoonaa kiloa. Suurin hävikin aiheuttaja on tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Lisäksi hävikkiä syntyy ruokailijoiden lautastähteenä ja ravintoloiden keittiöissä ruuan valmistuksen yhteydessä.

Ravitsemuspalveluissa syntyvää hävikkiä voidaan ehkäistä selvittämällä hävikin määrä ja alkuperä, ja suunnittelemalla toimintaa ja ruokatilauksia tarkemmin mittaustulosten pohjalta. Linjastoihin valmistettavaa ruokaa pitäisi pystyä ennakoimaan paremmin, jotta hävikin määrää saataisiin pienennettyä. Myös asiakkaalla on oma vastuunsa: ruokaa tulee ottaa lautaselle vain sen verran kun oikeasti jaksaa syödä.

Ruokahävikki kaupoissa

Kaupoissa ruokahävikkiä syntyy vuosittain 57 miljoonaa kiloa, ja kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 %. Kaupan hävikki on suurinta hedelmissä ja vihanneksissa sekä leipä- ja leipomotuotteissa. (Luonnonvarakeskus 2021)

Ruokahävikki kaupoissa

Tärkeintä kauppojen hävikin hallinnassa on tuotteiden menekin ennakointi mahdollisimman tarkasti ja se, että tilataan oikea määrä sellaisia tuotteita, joita asiakkaat kulloinkin haluavat ostaa. Kaupoissa hyödynnetään tilausautomatiikkaa, joka tekee ennusteet menekistä. Hävikkiä voidaan vähentää myös tehokkaalla logistiikalla, markkinointitoimenpiteillä ja alennusten kautta. Myös kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on vähentänyt hävikkiä, kun menekki on tasaisempaa ja ruoan hamstraus ennen pitkiä juhlapyhiä on vähentynyt.

Kaupat voivat luovuttaa myymättä jääneitä elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen. Hävikkiruokaa voidaan hyödyntää myös rehuna tai biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannossa. Esimerkiksi hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan tehdä liikenteen biopolttoainetta. (PTY)

Kuluttaja voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla kaupassa asioidessaan kypsiä hedelmiä ja vihanneksia puolikypsien sijaan ja ostamalla punalaputettuja alennustuotteita.

Koko ruokaketjun hävikki

Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan noin 360 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin yksittäinen hävikin lähde ovat kotitaloudet, mutta ruokahävikkiä syntyy myös ravitsemuspalveluissa, kaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa.

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

  • kotitaloudet 107–137 miljoonaa kiloa eli 33 %
  • elintarviketeollisuus 84 miljoonaa kiloa eli 23 %
  • ravitsemispalvelut 61 miljoonaa kiloa eli 17 %
  • kauppa 57 miljoonaa kiloa eli 16 %
  • alkutuotanto 42 miljoonaa kiloa eli 11 %

Luvut eivät sisällä peltoon jäävää satoa.

(Luonnonvarakeskus 2021)

Ruokahävikki maailmalla

Ruokahävikki on globaalisti tunnistettu moniulotteinen ongelma, joka nivoutuu maailmanlaajuisiin taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin sekä eettisiin haasteisiin. FAO:n mukaan maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois.

Euroopan unionin alueella heitetään noin 88 miljoonaa tonnia ruokaa pois vuosittain, joka on noin 20 % tuotetusta ruuasta. Luku sisältää sekä syömäkelpoisen ruoan että syömäkelvottomat osat, kuten luut. Henkeä kohden tämä tarkoittaa 173 kg vuodessa. EU:n alueella hävikiksi päätyneen ruuan arvo on noin 143 miljardia euroa. (FUSIONS 2016)

Ruokahävikin ympäristövaikutukset

Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Samaan aikaan merkittävä määrä syömäkelpoista ruokaa jää hyödyntämättä.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata, vettä ja muita resursseja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, koko tuotantoketjussa aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

Suuri osa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy eläinperäisen ruuan tuotannosta, joten omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää kasvispainotteisella ruokavaliolla. Ruokahävikkiä vähentäessä keskeistä on välttää erityisesti sellaisten elintarvikkeiden poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja maitotuotteet.

Turhaan tuotetusta ruoasta aiheutuvat päästöt ovat paljon suuremmat kuin saman ruokamäärän pakkausten valmistuksen ja hyötykäytön ympäristövaikutukset. Jos yksi kinkkusiivu pakkauksesta päätyy hävikkiin, on kyseisen siivun ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja hyötykäytön aiheuttama ilmastokuormitus. Muovipakkaus suojaa ruokaa bakteereilta, hapelta, kolhuilta, kosteudelta ja kuivumiselta ja lisää merkittävästi tuotteen säilyvyyttä. Siten pakkaukset ennaltaehkäisevät ruokahävikin syntymistä. (Luonnonvarakeskus 2020, Yle 2019)

Mitä hävikin vähentämiseksi olisi tehtävissä

YK:n ja EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii jokaisen ruuantuottajan, yrityksen, kaupan, ravintolan ja kuluttajan panostusta.

Suomessa Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeessa elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty työkaluja elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan ja tunnistettu keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä koko ruokaketjussa. Lue lisää hankkeesta Luken sivuilta.

Ruokahävikin ympärille on syntynyt myös paljon liiketoimintaa. Fiksuruoka ja Matsmart ovat hävikkiruoan verkkokauppoja, joiden valikoima koostuu valmistajien, maahantuojien ja tukkuketjujen poisto- ja jäännöseristä, jotka olisivat muuten vaarassa joutua hävikkiin. Helsingissä pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimiva WeFood-kivijalkakauppa myy valmistajilta ja kaupoilta lahjoituksina saatua hävikkiruokaa. ResQ Club -sovelluksella voi ostaa hävikkiruokaa ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Ammattikeittiöiden puolella ruokahävikkiä voidaan seurata ja mitata esimerkiksi Biovaaka-, Hävikkimestari– tai Hukka AI -palveluiden avulla.

Ruokahävikin vähentäminen on koko elintarvikeketjun yhteinen haaste. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa, joten myös kuluttajien tietoisuuden, taitojen ja asenteiden on muututtava.

Kymmenen vinkkiä kuluttajalle ruokahävikin vähentämiseen:

  1. Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
  2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
  3. Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
  4. Järjestele aina kauppareissun jälkeen uudet tuotteet jääkaapin takaosaan ja jätä ensin käytettävät tuotteet etualalle. Kun ruoat ovat päiväysten mukaisessa järjestyksessä, näet helposti yhdellä silmäyksellä, mitkä pitää syödä ensin.
  5. Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
  6. Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
  7. Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
  8. Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
  9. Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
  10. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.